Kaikki artikkelit

Ikääntyvä – jos muisti pätkii, huolehdi näistä!

Jos tutuille kasvoille ei löydy nimeä tai tuoreet keskustelut lipsuvat mielestä, seuraa unohdusta usein huoli. Muisti muuttuu vääjäämättä iän myötä, mutta on myös monia asioita, joilla voit suojella muistiasi. Tässä asiantuntijan vinkit ikääntyvän muistin hellimiseen.

Kun ikää kertyy, aivojen kyky käsitellä tietoa hidastuu. Uusien asioiden muistiin painamisesta tulee vaikeampaa, samoin kuin niiden mieleen palauttamisesta myöhemmin. Kuitenkin se, mitä on kerran opittu, säilyy yleensä mielessä hyvin – joskus jopa paremmin kuin ennen.

Tämä johtuu monesta eri asiasta.

Aivojen toimintaan vaikuttavat esimerkiksi verenkierto ja imunestekierto, joihin ikä ja sairaudet voivat vaikuttaa, kertoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall, jolla on erityispätevyys muistisairauksista.

”Myös aivojen hermosolujen välissä olevien kudosten, gliasolujen, muutosta ja vaikutusta on hiljattain alettu ymmärtää, ja lisäksi tutkitaan sitä, miten elimistön kyky poistaa kuona-aineita muuttuu ja miten tämä vaikuttaa muistiin muistisairailla tai normaalisti ikääntyvillä ihmisillä”, Rosenvall kertoo.

Se, miksi fysiologisia muutoksia tapahtuu, johtuu myös useasta eri asiasta.

Näin huolehdit muistista, kun ikää tulee

Nimet, puhelinnumerot ja vieraan kielen sanat – se, kuinka hyvin muistamme asioita, on monen tekijän summa. Muistiin vaikuttavat esimerkiksi geenit, ikä ja sukupuoli. Perintötekijät voivat altistaa muistisairauksille, jotka ovat miehillä hieman yleisimpiä kuin naisilla ja lisääntyvät iän myötä.

Varsinaisten muistisairauksien lisäksi muistiin vaikuttavat myös esimerkiksi muut sairaudet, unettomuus, stressi, masennus ja tietyt lääkkeet. Niiden vuoksi muisti voi tehdä tepposia terveissäkin aivoissa.

Muistin huoltamiseen on monta keinoa. Muistijumppa eli muistin aktiivinen käyttäminen on monelle tuttu juttu. Tähän soveltuvat niin sudokut kuin uusien taitojen opettelukin. Myös sosiaaliset suhteet ja säännöllinen liikunta pitävät mielen virkeänä. Riittävään yöuneenkin kannattaa panostaa, sillä sen aikana aivoista poistuu kuona-aineita.

”Lisäksi hyvällä ravitsemuksella ja verisuonitautien vaaratekijöihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa muistisairauksien riskiin”, sanoo Ari Rosenvall.

Tämä tarkoittaa, että kohonneeseen verenpaineeseen ja kolesteroliin tulee puutua, runsasta alkoholin käyttöä välttää, ja ruokavaliossa tulee panostaa kasviksiin, kuituihin ja pehmeisiin rasvoihin. Aivojen toiminta on verenkierron varassa, ja siksi aivoterveys kulkee käsi kädessä sydänterveyden kanssa, Rosenvall summaa.

Nämä ohjeet pätevät silloin, kun muistiongelmia halutaan ehkäistä, mutta niistä on apua myös silloin, kun muisti on jo alkanut temppuilla. Toisinaan on myös syytä kiinnittää erityistä huomiota ruokavalioon ja ravitsemukseen.

Ravinto ja muisti – näin B12-vitamiini vaikuttaa

Ravinto ja muisti – näin B12-vitamiini vaikuttaa

Eri vitamiinit ja hivenaineet ovat elimistölle tärkeitä rakennusaineita. Useimpia niistä elimistö ei kuitenkaan tuota itse, vaan tarvitsemme niitä monipuolisesta ja riittävästä ravinnosta.

Kun ikää tulee, voi ruokahalu heikentyä, eikä ole tavatonta, että iäkkään ihmisen ruokavalio on yksipuolinen. Silloin on entistä tärkeämpää huolehtia siitä, että ravinnossa on runsaasti vitamiineja, hivenaineita ja tärkeitä ravintoaineita ja että ruoasta saa riittävästi energiaa.

”Muistisairailla on perusravintoaineiden puutoksia, joita tulee korjata ruokavaliolla ja joskus ravintovalmisteilla tai ravintolisällä”, sanoo Rosenvall.

Muistiongelman taustalla voi olla imeytymishäiriö. Iäkkäillä atrofinen gastriitti eli hapoton maha voi heikentää B12-vitamiinin imeytymistä, joka vuorostaan voi vaikuttaa muistiin.

B12-vitamiini vaikuttaa muistiin kahta kautta, selittää Ari Rosenvall.

”B12-vitamiinin puutos voi aiheuttaa perniöösin anemian, jota ennen kutsuttiin näivetystaudiksi. Koko elimistö voi huonosti, kun hemoglobiini laskee”, Rosenvall sanoo, ja jatkaa:

”Lisäksi B12-vitamiini vaikuttaa hermosolujen korjausmekanismeihin. Ihmisellä on samat hermosolut koko eliniän, ja niiden paikkaamiseen ja korjaamiseen tarvitaan B12-vitamiinia. Siksi B12-vitamiinin puutos aiheuttaa hermosoluissa ongelmia.”

Lue myös:
B12-vitamiinin puutosoireet voivat yllättää – tulisiko sinunkin syödä B12-vitamiinilisää?

Muisti pätkii – milloin lääkäriin?

Muisti pätkii – milloin lääkäriin?

Jos muistipulmat haittaavat päivittäistä elämää tai aiheuttavat huolta, on hyvä mennä lääkäriin. On tavallista, että mieleen painaminen ja mielestä palauttaminen hidastuvat iän myötä, mutta jos uusia asioita ei pysty oppimaan lainkaan, on tilanne syytä tarkastaa.

Lääkäriin kannattaa hakeutua myös silloin, jos muistissa tapahtuu selkeä muutos.

”Ikääntyessä muisti muuttuu niin hitaasti, ettei siihen yleensä kiinnitä huomiota. Jos muisti kuitenkin heikkenee selvästi ja nopeasti, on syytä tutkia tilanne”, Rosenvall sanoo.

Joskus muistivaikeudet johtuvat huonosti nukutuista öistä, kiireestä tai stressistä, mutta taustalla voi myös olla orastava muistisairaus, jota voidaan hoitaa. Lääkäri tutkii asiaa muistitesteillä ja tarkistaa myös, ettei taustalla ole muita syitä, kuten B12-vitamiinin puutosta tai kohonnutta verensokeria.

”Muistitestiin kannattaa hakeutua herkästi, koska sairaudet ovat hoidettavissa jo varhaisessa vaiheessa. Verenpainetta ja kolesterolia mitataan herkästi, mutta muistia ollaan vielä arkoja mittaamaan”, sanoo Ari Rosenvall.

Betolvex B12-vitamiinitabletti turvaa päivittäisen B12-vitamiinin saannin. Betolvex Strong 1,25 mg sisältää lisäksi fooliohappoa ja muita B-ryhmän vitamiineja. Yksi Betolvex päivässä riittää. Tutustu tuotteisiin.

FI/OTC Oth/18/0073/7/18